28. kesäkuuta 2018

22 § Valintatulokset 2018 ja oikaisuvaatimus

PÄIVITETTY 1.7. (Mahdollinen tuleva päivitys enää koskien vuosien 2016-2017 pisterajoja)

Viimeiseen päivään saakka siinä meni, mutta vihdoin myös oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan tulokset ovat julkaistu! Itselleni kaikista vaikeinta oli odottaa pääsykokeen jälkeen tuloksia, joten onneksi odotus on vihdoin ohi teidän hakijoiden osalta. Aivan älyttömästi onnea jokaiselle sisäänpäässeelle ja nauttikaa nyt täysin rinnoin tästä ja tulevista päivistä, sillä itse muistan tulospäivän olleen helposti elämäni paras päivä, jota edelleen muistelen haikeana :)

Te, jotka ette päässeet nyt sisälle, niin älkää luovuttako. Hoen tätä "klisettä" hyvin usein, mutta oikeasti, mikäli oikis on teidän juttunne, niin ei kannata luovuttaa sen suhteen, sillä oman jutun tavoittelu on ainakin omasta mielestäni elämän suola, vaikka pettymys tuntuisikin nyt suurelta ja fiilikset olisi aivan nollissa. Antakaa itsellenne aikaa prosessoida mahdollinen pettymys, mutta tämän jälkeen lähdette uuteen yritykseen miettimällä, mikä meni pieleen ja mitä ehkä pitäisi tehdä ensi kerralla toisin. Tähän ehdottomasti paras tapa on tilata omat vastaukset ja käydä niitä läpi. Suosittelen aina jokaista hakijaa tilaamaan omat vastauksensa, vaikka koe olisi mennyt kuinka huonosti, kunhan olet vastannut edes jotain.

Tulokset näkyvät Opintopolussa ja pisterajat löytyvät oikeustieteet.fi -sivustolta. Hakijat saavat henkilökohtaisen sähköpostin tehtäväkohtaisista pisteistään perjantaina 29.6.2018, mutta ilmeisesti jo nyt omat pisteet voi selvittää menemällä osoitteeseen opintopolku.fi/omatsivut/secure/applications ja täältä kautta menemällä kehittäjän työkalulla CTRL + F -hakutoiminnalla kohtaan "pisteet". Tämän tosin kuulin sisäänpäässeeltä kaveriltani, joten en ole täysin varma tämän ohjeen toimivuudesta :D



Oikiksen pisterajat 2018.
Oikisten välinen järjestys ei ainakaan itselleni tuonut mitään yllätyksiä, sillä alun perin ajattelin Helsinkiin olevan vaikeinta päästä, jonka jälkeen toisena olisi Vaasa tai Turku, joiden jälkeen Joensuu ja viimeisenä Rovaniemi. Oletin kyllä Turun menevän ohi Vaasasta, koska "Vaasan oikis" ei ole niin tunnettu, mutta ilahduttavaa kyllä käsitykseni osoittautui vääräksi. Vaasassa on erittäin tiivis ja hyvä meno opiskelijoilla ja maisterivaiheessa voi kuitenkin siirtyä opiskelemaan Helsinkiin, mikäli näin haluaa. Tosin Iso Pyörä -koulutusuudistus on kohdellut kaltoin myös Vaasassa opiskelevia. Nyt kaksi lukuvuotta oikiksessa opiskelleena sanoisin edelleen, että jos saisin valita, niin hakisin Helsinkiin ensimmäisenä, mutta vain ja ainoastaan sijainnin takia. Pääkaupunkiseudulle on kuitenkin keskittynyt suurin osa juridiikan alan työpaikoista ja on aivan ehdoton etu, että niin tahtoessaan voi opiskella lukuvuoden aikana ja kesällä ei tarvitse käydä läpi muuttorumbaa. Tosiasia on se, että Suomen oikisten tasossa ei sinänsä mitään eroa, joten on aivan yksi ja sama mistä valmistut siinä mielessä. Valitettavasti joillakin ihmisillä on hieman vinksahtanut todellisuudentaju ja he oikeasti pitävät Helsinkiä jonain pyhänä elitistitiedekuntana, vaikka näin ei ole. Pääsykoetulosten jälkeen tyrmistyin lukiessani yhdestä ryhmästä, missä henkilö omalla nimellään valitteli, että "joutui Rolloon". Tietenkin taustalla saattoi olla hyviäkin syitä olla harmistunut (elämä PK-seudulla tms.), mutta itse olisin vain onnellinen, että ovet ovat ylipäänsä avautuneet oikikseen. Noh, jokainen tavallaan :)

Pisterajoissa on huomattavissa nousua, mutta jokainen voi olla omaa mieltä siitä, onko nousu huomattava vai ei. Yleensä sisäänpääsyyn Helsinkiin on riittänyt noin seitsemän pistettä per tehtävä, kuten vuonna 2015 ja 2016 (pisterajat 34/50 ja 35/50). Tänä vuonna tehtäväkeskiarvo oli Helsingin osalta 62 : 8 = 7,75p (alin hyväksytty pistemäärä jaettuna tehtävien määrällä). Jatkona voisi siis yleiseksi nyrkkisäännöksi ottaa, että Helsinkiin pääsee, kunhan saat keskimäärin jokaisesta tehtävästä kahdeksan pistettä. Todellisuudessa tämän tituleeraamista "nyrkkisäännöksi" vaatii kuitenkin dataa useammalta tulevalta vuodelta, joten nähtäväksi jää mihin pisterajat tulevat yleensä jäämään tulevaisuudessa.

Kaikista eniten pisterajojen nousu näkyy muiden oikisten kohdalla ja tässä niistä dataa:


Kaupunki / Tehtäväkohtainen pistekeskiarvo vuonna 2015 / Tehtäväkohtainen pistekeskiarvo vuonna 2018
  • Vaasa / 6,2p / 7,5p = 1,3 pisteen nousu
  • Turku / 5,8p / 7,5p = 1,5 pisteen nousu
  • Joensuu / 5,4p / 7,3p = 1,9 pisteen nousu
  • Rovaniemi / 5,75p / 7,1p = 1,35 pisteen nousu
Jos löydän vielä vuoden 2016 ja 2017 pisterajat jostain, niin voin päivittää tähän listaan myös ne, jotta näette miten tehtäväkohtainen pistekeskiarvo on kehittynyt 2015-2018. Jälleen kerran voisi todeta, että jatkossa on saatava vähintään yli seitsemän pistettä per tehtävä, jotta olisi realistinen mahdollisuus päästä sisään koepistekiintiössä. Olettaisin, että pisterajat tulevat nousemaan todistusvalinnan myötä entisestään, mutta tämäkin jää nähtäväksi.

Jos joku haluaa kuulla mietteitäni itse pääsykokeesta, sen kysymyksistä ja mallivastauksista, niin tulen varmaankin tekemään tähän liittyen blogipostauksen oikaisuajan jälkeen, sillä seuraavat 11 päivää kuluvat varmastikin tiiviisti teidän lähettämien pääsykoevastausten parissa. Itseasiassa on muutenkin kätevämpää, että kirjoitan mietteitäni vasta tuolloin, sillä perehtyessä minuun yhteydessä olleiden hakijoiden vastauksiin ja vertaillessa niitä pääsykoekysymyksiin ja mallivastauksiin saan paremman käsityksen kokeesta ja pystyn ehkä hieman paremmin analysoimaan sitä.


Tulen täydentämään tätä blogikirjoitusta myöhemmin (päivitetty 1.7.) ja käyn läpi hieman tarkemmin pisterajojen nousua ja muuta infoa, mutta koska olen saanut jo useamman yhteydenoton hakijoilta koskien oikaisuvaatimuksen tekemistä, niin ajattelin tehdä nopean päivityksen tähän liittyen.

Kuten viime blogikirjoituksessa mainitsinkin, niin teen tänäkin vuonna oikaisuvaatimuksia, mutta vaikka blogia olenkin kirjoittanut omasta auttamisen ilosta, niin valitettavasti oikaisuvaatimuksia en voi tehdä ilmaiseksi. Yhteydenottoja on tullut nimittäin jo useampi ja hakijoiden vastauksiin perehtyminen ja mahdollisen oikaisuvaatimuksen kirjoittaminen vie kuitenkin aikaa, jolloin joudun tinkimään esimerkiksi lukemisesta kahden viikon päästä olevaan tenttiin.

Mikäli olette kiinnostunut vastausten tarkistamisesta ja oikaisuvaatimuksesta, niin olkaa yhteydessä (unelmanaoikis@gmail.com) mieluiten mahdollisimman nopeasti, sillä oikaisuvaatimuksen laatimisessa on kuitenkin tiukka määräaika ja en välttämättä pysty tekemään kaikille halukkaille oikaisuvaatimusta, jos tiedusteluja tulee paljon. Lisätietoa oikaisumenettelystä löytyy täältä.

"Valintapäätökseen tyytymätön hakija voi tehdä kirjallisen oikaisupyynnön 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Oikaisuaika päättyy 12.7.2018 klo 15:00. (Yliopistolaki 558/2009)."

Huomatkaa, että oikaisuvaatimus tulee jättää kaikkiin niihin yliopistoihin, joiden valintaan halutaan muutosta. Eli jos pääsitte Joensuuhun, mutta haluaisitte oikaisun kautta päästä mahdollisesti Turkuun tai Helsinkiin, niin teidän tulee osoittaa oikaisuvaatimus sekä Turun yliopistolle että Helsingin yliopistolle.

Sen sijaan muissa oikikseen liittyvissä jutuissa autan ja neuvon ihan normaalisti kuten ennenkin eli jos kaipaatte tsemppiä välivuoteen tai mietitte, mitä välivuotena kannattaisi tehdä, niin laittakaa vapaasti kommenttia tai viestiä! Tai mikäli sisäänpäässeillä on kysyttävää itse opiskelusta, työnhausta tai ylipäänsä fuksivuodesta, niin autan mahdollisuuksien mukaan. Ja Helsinkiin päässeet voivat kysellä vapaasti Helsingin oikiksen menosta, josta tiedän parhaiten :)

Kertokaa nyt kuitenkin kommenteissa fiiliksiä tuloksista: pääsittekö sisälle ja minne tai jäikö sisäänpääsy kauas! Tai miltä koko pääsykoekevät ja koekysymykset tuntuivat.

Mutta päivitän tähän kirjoitukseen lisää myöhemmin tämän viikon aikana! Laitan editointihuomautuksen kirjoituksen alkuun, jotta tiedätte milloin tekstiin on tullut jotain uutta.

25 kommenttia:

  1. Sain 21 pistettä monivalinnoista. Hain vain Turkuun. Hain kolmatta kertaa. Tänä vuonna en tehnyt sitä virhettä että olisin vastannut/veikannut kaikkiin kysymyksiin. Valmennuskurssilla en ollut kun lukuaika oli niin lyhyt. Lisäksi osasin varautua siihen, että tulee vasta kokeessa jaettava materiaali (varainsiirtovero) kun muistin lukeneeni siitä Hesarista. Muistelisin vastanneeni 35 kysymykseen ja jos sain 21 pistettä, niin 7 meni väärin. Tää monivalintojen läpäiseminen on näköjään silkkaa arpapeliä. V*ttu. Täytän ensi vuonna pyöreitä eikä ole vielä mitään korkeakoulututkintoa mistään. Kannattaako tässä enää tämän kanssa tuhertaa? Se on tosin minulle pikku hiljaa valjennut kymmenen vuoden aikana että oikeustiedettä haluan lukea, mutta kannattaako sitä elämäänsä tuhlata siihen, että odottaa haun alkavan ja sitten taas pettyvän? On sitten oma kysymyksensä mitä tässä alkais sit tekeen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On sanomattakin selvää, että tulos suoraan sanottuna vituttaa. Ja se on aivan normaalia tai oudompaa varmasti olisi, jos tulos ei harmittaisi, mikäli on hakenut tosissaan.

      Eli jos ymmärsin ja laskin oikein, niin vastasit 35/40:een monivalintakysymykseen, joista 28 on mennyt oikein ja 7 väärin? Monivalinnoissa kokemukseni mukaan yleisimmät virheet ovat:
      - liiallinen arvailu
      - kysymyksen lukeminen väärin (esim. kysytty "mikä seuraavista kohdista on VÄÄRIN", mutta hakija valitsee vastauksensa sen mukaan, mikä on oikein)
      - substanssiosaamisen puute, joka johtuu joko liian vähästä lukemisesta kevään aikana ja/tai siitä, ettei hakija ole ymmärtänyt kunnolla lukemaansa

      Eli suosittelen tilaamaan omat vastaukset täältä: https://elomake.uef.fi/lomakkeet/19763/lomake.html ja ärsyyntymisen laantumisen jälkeen katsomaan kohtia, jotka menivät monivalinnoissa väärin ja miettimään osuuko joku edellisen listan kohdista niihin.

      Tietenkin kannustan edelleen yrittämään, jos oikeustiedettä haluat oikeasti lukea, mutta nyt kannattaa miettiä tarkasti lähestymistapaa hakemiseen. Sinulle suosittelisin, että opiskelet jossakin avoimessa yliopistossa (riippuen asuinpaikastasi) oikiksen kursseja, sillä tämä on helposti paras tapa valmistautua tulevaan hakukevääseen ja koen avoimessa opiskelun hyödyllisemmäksi kuin valmennuskurssin ottamisen keväällä. Avoimessa opiskellessa kehittyy luku- ja vastaustekniikka, yleisesti oikeudellinen argumentaatiokyky ja muutenkin juridinen osaamisesi parantuu, mistä on hyötyä, vaikka ensi kevään pääsykoekirjat eivät olisikaan juuri niistä oikeudenaloista, joita opiskelet avoimessa.

      Toivottavasti tästä on jotain apua omien seuraavien askeleiden miettimiseen! Jos kaipaat lisäinfoa avoimessa opiskelusta tai tulee jotain muuta mieleen, niin laita kommenttia tai ota yhteyttä :)

      - Iiro Ruolahti / UnelmanaOikis

      Poista
    2. En minä jaksa uskoa että kyseessä olisi substanssiosaamisen puute. Paikkakunnalla, jossa asun voi opiskella julkisoikeutta ja kauppaoikeutta yliopistossa hallintotieteiden ja kauppatieteiden puitteissa. Olen opiskellut noita ja siinä se nälkä on kasvanut syödessä. Että pitää lukea kaikki muutkin oikeuden alat ja saada ihan aidot juristin paperit. Lisäksi luin kirjat yli kymmenen kertaa ja aiheet oli siinä mielessä tuttuja kun oli velvoiteoikeutta ja sosiaalioikeutta, niin juuri nimenomaan olen noita opiskellut ja niillä kursseilla oli vielä samojen kirjoittajien tenttikirjat jotka olivat laatineet tämän vuotiset pääsykoekirjat. Varainsiirtoverokin oli tuttu vero-oikeuden perusteet kurssilta. Siksihän tässä niin vituttaakin! Lisäksi tykkään lukea oikeusteoriaa ja oikeushistoriaa ihan omaksi ilokseni.

      Poista
    3. Suosittelen vahvasti muutaman viikon päästä peilaamaan omaa monivalintavastausriviä malliriviin ja pyrkiä analysoimaan mahdollista syytä, miksi kyseiset seitsemän kohtaa ovat menneet väärin. Onko useampi väärä vastaus esim. koskien samaa valintakoekirjaa vai onko kysymyksenasettelu tehty negaation muodossa ("Mitkä seuraavista väittämistä ovat väärin?").

      Olen jo hieman ehtinyt tutustua monivalintakysymyksiin ja myös muilta hakijoilta saadun palautteen perusteella ne ovat yleisesti ottaen olleet kuitenkin melko selkeät, joten arpapeliksi en monivalintoja välttämättä sanoisi.

      Myös avoimen väylän harkitseminen on hyvä vaihtoehto eli oikiskurssien suorittaminen esimerkiksi Helsingin avoimessa yliopistossa. Sen lisäksi, että avoimen väylän kiintiötä ollaan kasvattamassa, niin opiskelu nimenomaan tiedekunnan kursseja avoimessa yliopistossa (ei hallintotieteiden tai kauppatieteiden kautta) edistää myös varmasti opintojasi, kun pääset itse tiedekuntaan sisälle. Oikeustieteelliset tiedekunnat kun usein suhtautuvat nihkeästi kurssien hyväksilukemiseen, mikäli ne eivät täysin vastaa heidän omia kurssejaan.

      Toinen väylä oikikseen on opiskella Itä-Suomen avoimessa yliopistossa 60 opintopistettä hallintotieteen opintoja ja tätä kautta päästä Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen julkisoikeuden koulutusohjelmaan. Tämän jälkeen julkisoikeuden opiskelija voi hakea siirtoa saman laitoksen oikeustieteen koulutukseen, kun 100 opintopistettä on kasassa. Tästä enemmän täältä: https://www.uef.fi/web/oikeustieteet/hae-opiskelijaksi sekä täältä: https://yle.fi/uutiset/3-10251201

      - Iiro Ruolahti / UnelmanaOikis

      Poista
    4. Viime perjantaina tuli sähköposti vastauksistani monivalintoihin. Sen mukaan sain ykkösosasta (velvoiteoikeus) 4 oikein ja 4 väärin, kakkososasta (EU-sosiaalioikeus) 9 oikein, kolmososasta (rikosoikeus) 8 oikein ja 1 väärin sekä nelososasta 6 oikein ja 3 väärin. Eli 1. Osa 0 pustettä, 2. Osa 9 pistettä, 3. Osa 7 pistettä ja 4. Osa 3 pistettä. Itse sain tuosta tosin vain 19 pistettä mutta yhdestä kysymyksestä on kuulemma annettu kaikille yksi piste kysymyksessä olleen kirjoitusvirheen vuoksi. Mistähän se yksi piste vielä tuli? Tilasin kylläkin myös kopiot vastauksista. Ehkä sieltä löytyy vastaus.

      Mutta joo, mitähän tästä voi päätellä? Olen vähän järkyttynyt ja pettynyt kun sain velvoiteoikeudesta 0 pistettä. Jälkeenpäin kun katselin vastauksia, niin muistelin vastanneeni yhteen kysymykseen oikein mutta olinkin merkinnyt väärän vastauksen. 2 ja 3 osan tulokseen olen tyytyväinen ja 4 osan vähemmän tyytyväinen. Erityisesti rikosoikeuden tulos ilahduttaa, sitä kun en ole lukenut.

      Sano suoraan, jos on tällaset tulokset, niin onko musta juristiksi? Lisäksi kiitos tiedosta että tiedekunnat ovat nihkeitä hyväksilukemaan oikeus-päätteisiä kauppatieteiden ja hallintotieteiden kursseja. Osasin sitä kyllä aavistellakin, mutta nytpähän en edes yritä, jos nyt joskus edes pääsen sinne oikeustieteelliseen.

      Poista
    5. Kannattaa katsoa nuo väärin menneet kohdat etenkin tehtävän 1 ja 4 osalta.

      Lueskelin eilen hyvin tarkasti nimenomaan monivalintatehtäviä ja niiden mallivastauksia läpi ja tehtävästä 1 nousi selvästi esille se, että hakija on saanut olla tarkkana, ettei ole lukenut väärin tehtävänantoa juuri negaatiomuodon takia. Mielestäni kyseisen tehtävän kohdat olivat kuitenkin selkeitä eli syyn alhaisille pisteille pitäisi löytyä muualta kuin tulkinnanvaraisuudesta.

      Tehtävässä 4 taas mahdolliset virheet ovat saattaneet johtua yksinkertaisesti substanssiosaamisen puutteesta ja siitä, ettei tehtävään liittyvää aineistoa ole osattu käyttää. Vaikka aihe olisi tuttu tai kirjoja olisi luettu paljon, niin kannattaa muistaa, että laatu korvaa määrän ja nimenomaan laadun parantamiseen auttaa tehokas kertaaminen läpi pääsykoekevään.

      Sinänsä hakijalla itsellään on nimenomaan monivalintatehtävien osalta paras tieto arvioida virheiden syitä, mutta tämä analysointi pitäisi vain osata tehdä objektiivisesti. Edellä on vain joitain mietteitäni siitä, missä vika voisi olla.

      Lääkkeenä tähän suosittelisin, että ensi vuonna otat joltakin valmennuskurssilta materiaalipaketin ja panostat monivalintatehtävien harjoitteluun. Lisäksi käy valmennuskurssin harjoituspääsykokeissa, mutta luennoista todennäköisesti ei ole sinulle hyötyä niin paljoa, että niistä kannattaisi maksaa. Mutta ehdottomasti lisää tehtävien tekemistä pääsykoekevään aikana ja yleensä kaikille voi poikkeuksetta sanoa, että kertaamista voisi olla enemmän, vaikka en edes tiedä hakijan kertaamiseen käyttämiä määriä.

      Olisi aikalailla hölmöä vetää pisteistä mitään johtopäätöksiä sen suhteen, onko sinusta tai kenestäkään muusta juristiksi. Kannattaa vain hetken antaa itselleen aikaa sulatella tulosta, minkä jälkeen kylmänviileästi analyyttisellä otteella arvioi sekä pääsykoekevättä ylipäänsä että omia koevastauksiaan. Pohdit kummastakin, että mitä teit oikein ja mitä väärin tai mitä olisi voinut tehdä toisin ja ensi keväänä OPIT NÄISTÄ VIRHEISTÄ. Liian monesti törmään hakijoihin, jotka kyllä istuvat alas miettimään virheitään, mutta silti jostain kumman syystä nämä samat virheet toistetaan seuraavallakin hakukerralla, koska ei nähdä sitä pientä vaivaa, että asiat tehtäisiin toisin.

      Älä heitä vielä kirvestä kaivoon, vaan puuhaa välivuoden ajan jotain mielekästä (esimerkiksi avoimen opintoja) ja ensi keväänä sisuuntuneena revanssi :)

      - Iiro Ruolahti / UnelmanaOikis

      Poista
    6. Korjaan, sain 4 osasta 5 pistettä ku sain siitä 8 kysymyksestä pisteen, eli siitä tuli 7 oikein ja kaksi väärin. Ja kieltäydyn ajattelemasta ton nelostehtävän osalta että kyseessä olisi substanssiosaamisen puute. Onhan 9 kysymyksestä 6 oikein nyt selvästi enemmän kuin 3 väärin. Ja kun noista 3:sta yhdessä oli vielä virhe. Eniten tämä velvoiteoikeuden surkea tulos harmittaa.

      Poista

    7. Jatkan, nyt kun olen tässä katsonut sähköpostiini saamani rivin perusteella velvoiteoikeuden monivalintojen vääriä vastauksia, niin pitää sanoa että osittain kyseessä on osaamisen puute ja osittain se, että tää on ihan arvontaa (lakkaa muuten muistuttamasta siitä kommentistani, se oli tunnekuohussa kirjoitettu.)

      Minulla on usein sellainen tilanne näissä monivalinnoissa, että pystyn melko helposti sulkemaan kaksi varmasti väärää ulkopuolelle ja sitten miettimään kahta jäljelle jäävää vaihtoehtoa. Esimerkiksi tässä tapauksessa, kysymykseen 1 olin vastannut b vaikka oikea vastaus oli c. Arvosteluperusteissa sanotaan näin:

      Velvoiteoikeuden perusteet s. 28 mukaan vakiosopimukset ovat joko toisen osapuolen yksinään
      laatimia tai osapuolten yhdessä valmistelemia. Lisäksi tunnetaan toimialajärjestöjen tai muiden
      edunvalvojien valmistelemia ehtoja. Vaikka pääsykoekirjassa sanotaan, että huomattava osa
      vakioehdoista on käytännössä toisen osapuolen yksin laatimia, tätä ei ole korotettu vakioehtojen
      tunnusmerkiksi. Näin ollen väite B ei pidä paikkaansa.
      Velvoiteoikeuden perusteet s. 30 kerrotaan, että battle of forms -ongelmaan ei ole muodostunut
      yksiselitteistä ratkaisutapaa, vaan vastausta joudutaan hakemaan joko siitä, kumman osapuolen
      katsotaan olevan suuremmassa määrin vastuussa syntyneestä epäselvyydestä, tai siitä, kumman
      käyttämät vakioehdot ovat lähempänä tahdonvaltaista normistoa tai alan vallitsevaa
      sopimuskäytäntöä. Väite C pitää näin ollen paikkansa.

      Eli olin koetilanteessa korostanut vakioehtojen yksipuolista laatimista, että vakioehdot ovat ensisijaisesti toisen laatimia, ja toisaalta ajatellut että noi ovat vakiintuneita, kattavia ratkaisutapoja noi kumpi on vastuussa syntyneestä epäselvyydestä tai kumman ehdot on lähempänä tahdonvaltaista normistoa tai yleistä sopimuskäytäntöä. Ettei ole muita tapoja. Jälkeenpäin tämä on kyllä hävettänyt paljon kun tässä nimenomaisessa menin tällä tavoin mokaamaan.

      Poista
    8. Jatkan lisää
      Samoin kysymyksessä 8 vastasin b ja oikea vastaus oli c. Ja noiden perustelut:

      Velvoiteoikeuden perusteet s. 115 kerrotaan, että perusteettoman edun palautuksen edellytyksiä
      ovat 1) edun saaminen, 2) edun perusteettomuus ja 3) hyötymisen tapahtuminen toisen
      kustannuksella. Pääsykoekirjan s. 116 mukaan edun palautukseen johtavan tilanteen taustalla on
      monesti tappion kärsineen osapuolen erehdys tai muu virhe. Tämän toteamuksen jälkeen sanotaan
      nimenomaisesti, että tällaisen erehdyksen tai virheen osoittaminen ei kuitenkaan kuulu
      perusteettoman edun palautuksen edellytyksiin. Väite B ei näin ollen pidä paikkaansa.
      Velvoiteoikeuden perusteet s. 117 mukaan perusteettoman edun palautukseen nojautuen voidaan
      vaatia liikasuorituksen, kuten liiallisen palkan, palauttamista. Toisinaan palautusvelvollisuutta on
      pääsykoekirjan mukaan kuitenkin saatettu kohtuullistaa, jos täysimääräinen palautus olisi
      kohtuuton virhesuoritusten pitkäaikaisuuden ja suuren kokonaismäärän vuoksi. Pelkästään
      maksunsaajan vilpitön mieli ei tämän mukaan riitä kohtuullistamiseen, vaikka kohtuullistamisen on
      pääsykoekirjan mukaan katsottu edellyttävän myös sitä, että maksunsaaja on voinut vilpittömästi
      uskoa maksujen olevan oikeamääräisiä. Pääsykoekirjassa esitettyä voidaankin kaiken kaikkiaan
      kuvata niin, että liikasuoritus tulee pääsääntöisesti palauttaa perusteettomana etuna, vaikka
      suorituksen vastaanottaja olisi vilpittömästi uskonut suorituksen olleen oikeamääräisen. Väite C
      pitää näin ollen paikkansa.

      Eli tässä tilanteessa olin korostanut erehdystä ja toisaalta jättänyt "pääsääntöisesti" sanan huomiotta.

      Eli joo, että näin. Kommenttia? Ajatuksia? Puolustuksekseni haluan sanoa tästä velvoiteoikeudesta, että oikeustoimilaki on jo vanha ja sopimusten kehitys on mennyt eteenpäin, niin kirjassa oli paljon esimerkkejä siitä, miten tuomioistuimet ovat ratkaisseet asiat ja mitä siten voidaan pitää (ainakin Mika Hemmon mielestä) voimassa olevana oikeutena. Olen sitä mieltä, että lainsäätäjän pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja säätää uusi oikeustoimilaki, jossa kodifioitaisiin tämä oikeuskäytäntä lakiin. Sopimusten tekeminen on nyt kuitenkin keskeisintä yksityisautonomian piiriin kuuluvaa toimintaa ja on väärin, että tällä tavoin muodostetaan osaamiskynnyksiä vailla juridista koulutusta oleville henkilöille. Perusteettoman edun palautuksestakin pitäisi säätää laki. On ongelmallista kun noin iso ja merkittävä henkilöiden varallisuuteen kajoava asiakokonaisuus on vailla lainsäädännöllistä pohjaa. Ja tietenkin sen takia ettei tulisi tällaisia mokia pääsykokeessa. Itse kun pidän ideaalina sellaista kaiken kattavaa lakia, niin onhan siinä oma ärsytyksensä hakata päähän sellaisia asioita, jotka eivät sitten lopuksi olekaan siellä laissa.

      P.S. Vaikka olenkin nyt sinua tässä käyttänyt terapeuttinani ja tehnyt selkoa monivalinnoistani saamani sähköpostin perusteella, niin olen kummiskin tilannut kopiot ja käyn ne esseevastaukset tarkalla kammalla läpi. Siinä saatat kyllä olla oikeassa, että pitäisi ottaa välivuodesta kaikki irti eikä murehtia pääsykoetta. Mutta kun niitä on jo tullut ja olisi kiva jo opiskella sitä, mitä oikeasti haluaa. Täytän tosiaan ensi vuonna pyöreitä ja olisi kiva joskus valmistua jostain ennen eläkeikää.

      Poista
    9. Pahoittelun, että vastaukset tulevat nyt viiveellä, mutta työvuorojen jälkeen vapaa-aikani kuluu täysin hakijoiden vastauksia tarkistaessa ja oikaisuvaatimusten laatimisessa, joten aika on hieman kortilla.

      "Ongelma" on se, että ajattelet mahdollisen substanssiosaamisen olevan kirosana. Todellisuudessa on äärimmäisen tärkeää ja hyödyllistä, että syy virheille löytyy, koska tällöin virheistä on mahdollista oppia sekä ne ovat korjattavissa paremmin kuin tilanteessa, jossa ei tiedetä virheen syytä.

      Mitä tulee seuraavaan lainaukseen:

      "On ongelmallista kun noin iso ja merkittävä henkilöiden varallisuuteen kajoava asiakokonaisuus on vailla lainsäädännöllistä pohjaa. Ja tietenkin sen takia ettei tulisi tällaisia mokia pääsykokeessa. Itse kun pidän ideaalina sellaista kaiken kattavaa lakia, niin onhan siinä oma ärsytyksensä hakata päähän sellaisia asioita, jotka eivät sitten lopuksi olekaan siellä laissa."

      Ensimmäinen asia, mitä hakijoiden tulee ymmärtää aloittaessaan luku-urakan on se, että pääsykokeessa ei edelleenkään oikeastaan anneta pisteitä mistään muusta kuin VALINTAKOEKIRJOJEN tietojen osaamisesta. Toki itseänikin hyödytti valintakokeissa hankkimani osaaminen avoimesta yliopistosta, mutta substanssin puolesta pelataan täysin kirjojen tiedoilla. Lisäksi kirjoja lukiessa tulee unohtaa omat mielipiteet, vaikka ne olisivat täysin perusteltuja.

      Niin ärsyttävältä kuin se kuulostaa, niin nyt tärkeintä on löytää ne syyt epäonnistumiselle omasta tekemisestä tai tekemättömyydestä, koska niihin on helppo tehdä muutoksia. Sen sijaan, jos syitä epäonnistumiselle hakee vain valintakokeesta, niin on aika kivinen tie edessä, jos sitä kautta haluaa saada asioita muuttumaan.

      Suosittelen kyllä edelleen valmennuskurssia ensi keväälle ja harjoituskokeiden tekemistä sekä sellaisten tehtävien, joista saat palautetta valmennuskurssilta. Näin saat iskostettua omaan selkärankaan valintakokeessa vaadittavan ajattelu- ja vastaustavan.

      Poista
    10. Haluatko sinä itsekritiikkiä? Kukapa sitä itselleen haluaa myöntää substanssiosaamisen puutteen? Sehän tarkoittaa että ei osaa ja että on tyhmä.

      Poista
    11. Minusta viisautta on kyky myöntää virheensä ja oppia niistä. Jos ajatusmaailmasi on tällainen, niin en oikein tiedä voinko enempää auttaa sinua, vaikka pyrkimykseni on blogini kautta auttaa ja motivoida mahdollisuuksien mukaan. En tarkoita tätä pahalla, vaan en oikeasti tiedä, onko viesteistäni ollut tai onko niistä apua, koska blogikirjoituksistanikin varmasti huomaa, että lähden aivan erilaisesta ajatusmaailmasta.

      Poista
  2. HEI! En saanut tänä vuonna opiskelupaikkaa, joten harkitsen avoimen yliopiston kursseja. Osaatko kerto tarkemmin nimenomaan Helsingin yliopiston avoimesta tällä hetkellä? Pitääkö sinne hakee? ymsyms.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa!

      Avointen yliopistojen opinnot ovat avoinna kaikille eikä avoimeen yliopistoon tarvitse "hakea". Avoimessa opiskelu maksaa yleensä 15 euroa per opintopiste, jolloin yhden kurssin suorittaminen maksaa yleensä n. 75 euroa.

      Helsingin avoimen yliopiston opintotarjontaa (oikiskurssit) voi tutustua täältä: https://courses.helsinki.fi/fi/avoin-yliopisto/opinnot/oikeustieteet

      Avoimessa täytyy ensiksi suorittaa "Johdatus oikeustieteeseen, 5op" -kurssi, jonka jälkeen voit osallistua ns. oikeille oikiskursseille. Tosin en tiedä valvotaanko tuota johdatuskurssin suorittamista käytännössä, mutta en ottaisi riskiä ja se toimii hyvänä ensiaskeleena avoimen opintoihin muutenkin :)

      Kannattaa tutustua tuon linkin kautta avoimen opintoihin ja laita kommenttia, mikäli tulee muuta kysyttävää mieleen!

      - Iiro Ruolahti / UnelmanaOikis

      Poista
    2. Kiitos vastauksestasi!(:

      Poista
  3. Pakko kommentoida: Toimit mulla kevään aikana ns "idolina", luin useasti sun blogikirjoitusta,jossa sait tietää tulokset ja se motivoi mua tosi paljon. Kuvittelin itseni samaan tilanteeseen. Pääsin sisälle tänä vuonna. KIITOS.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan mahtava homma, onnittelut sisäänpääsystä! :) Onnea opintoihin, mutta ennen kaikkea muista nauttia täysillä opiskeluajasta ja erityisesti fuksivuodesta!

      Ja todella mukava kuulla, että kirjoituksesta on ollut tsemppiapua :)

      - Iiro Ruolahti / UnelmanaOikis

      Poista
  4. Hei!

    En tiedä kuinka paljon viitsit neuvoa oikaisun tekoon täällä, mutta kysytään kuitenkin.. Kannattaako oikaisussa ns. kyseenalaistaa arvosteluperusteita? Vai kannattaako olla "nöyrä" ja etsiä vain virheitä arvostelussa, verraten omaa vastaustaan mallivastauksiin?

    VastaaPoista
  5. Moikka!

    Jos erilaisia oikaisutyyppejä jaottelisi, niin se menisi ehkä näin:
    1. Laskuvirheet pisteissä ja muut tekniset selvät virheet

    2. Huolimattomuudet arvostelussa (unohdettu hyvittää jostakin kohdasta pisteitä X määrä, vaikka hakija selvästi listannut asioita tämän edestä)

    3. Mallivastauksen ja oman vastauksen vertailu siinä mielessä, että tiedekunta ei ole katsonut jonkin lauseesi vastaavan mallivastauksen jyvitettyä kohtaa. Tällöin lauseesi / virkkeesi ei mene sanatarkkaan mallivastauksen jyvitetyn kohdan kanssa ja tiedekunnan mielestä vastaus ei ole tällöin tarpeeksi tarkka. Hakijan kuuluu siis perustella, miksi hänen vastauksensa tarkoittaa samaa asiallisesti tai on tarpeeksi lähellä mallivastauksen ilmaisua.

    4. Virheet arvosteluperusteissa. Arvosteluperusteita voidaan oikaisulla / valituksella muuttaa vain hyvin poikkeuksellisesta syystä, mutta tiedän kyllä useamman tapauksen, jossa näin on ollut. Ja näen myös tämän vuoden kokeessa siihen potentiaalia.

    Lähtökohtaisesti 1. tyypin tapaukset menestyvät todennäköisimmin (jopa varmasti) ja 4. tyypin tapaukset heikoiten. Toki tämä voi vaihdella aina tapauskohtaisesti.

    - Iiro Ruolahti / UnelmanaOikis

    VastaaPoista
  6. Hei! Hain tänä keväänä ensimmäistä kertaa oikikseen enkä harmikseni päässyt sisään. Sain kokeesta pisteitä 43 ja mietinkin kannattaako näillä eväillä hakea toista kertaa. Olin Pykälä Teho kurssilla ja otin myös vapaata töistä. Mielestäni valmistauduin hyvin ja vähän masentaa kuinka huonosti koe silti meni. Olen miettinyt muita uravaihtoehtoja, mutta tuntuu että mikään muu ei kiinnosta. monivalinnoista sain 29 pistettä ja esseistä 2,4,4,4. Tuntui kokeessa että asiat on hyvin hallussa mutta oikeiden asioiden paperille kirjoittaminen ei oikein sujunut. Olen miettinyt avoimessa opiskelua töiden ohella tai syksyllä hakemista oikeustradenomiksi. Mietityttää myös tuo ensikertalaiskiintiön menetys jos pääsenkin AMK:hon eikä se sitten olisikaan sitä mitä haluaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka!

      Lyhyt vastaus on, että kyllä kannattaa. Varsinkaan ensimmäisen hakukerran pisteistä ei kannata vetää mitään älyttömiä johtopäätöksiä sen suhteen, että onko tulevaisuudessa mahdollista päästä sisälle. Kuten sanoit, niin muu ei oikein tunnu kiinnostavan, joten on hölmöä lähteä väkisin tekemään toisesta vaihtoehdosta kiinnostavaa.

      Mainitsemistasi vaihtoehdoista avoimessa opiskelu töiden ohella on huomattavasti fiksumpi ratkaisu kuin oikeustradenomi. Nykyään ensikertalaisuudella kun on pisterajojen puolesta merkitystä ja oikeustradenomin koulutus ei anna pätevyyttä lähellekään samoihin tehtäviin kuin OTM. Lisäksi paremman pohjan pääsykokeita ja itse opiskeluja oikiksessa varten saat avoimessa opiskelusta. Tähän vielä lisättynä se, että avoimen opintoja voi tietyssä määrin hyväksilukea tiedekunnassa, niin en näe oikeustradenomiksi hakeutumiselle mitään järkevää perustetta sinun tapauksessasi.

      Jos koet, että olet valmistauduit hyvin kevään ajan, niin ehdottomasti kannattaa tilata omat pääsykoevastaukset ja käydä ne läpi vertaillen mallivastauksiin. Pisteistäsi päätellen uskoisin, että vastaustekniikassa on saattanut mennä jotain pieleen ja tämä on siitä hyvä uutinen, sillä vastaustekniikka on helppo korjata :) Alla on vielä lainaus Varjovalmennus-ryhmässä julkaistusta kirjoituksestani, josta saattaa olla sinullekin hyötyä (pituuden vuoksi jaan sen kahteen eri kommenttiin):

      "Iiro Ruolahti
      Eilen 16.07
      Heippa kaikki!

      Moni on varmaan saattanutkin lähteä jo tästä ryhmästä, mutta onnittelut kaikille sisäänpäässeille �� Nauttikaahan opiskeluvuosista ja etenkin siitä ensimmäisestä. Opiskelujen aloittaminen tuo varmasti mukanaan uutta ja erilaista stressiä, mutta muistakaa, että se stressaamin koettelemus on takana ja muistakaa myös relata kunnolla.

      Tämä julkaisu on kohdistettu teille, joille oikiksen pyöröovet (ja minkälaisia ovia sitä muualla Suomessa onkaan tiedekunnilla) eivät VIELÄ auenneet. Vaikka toki moni pääsee ensimmäisellä hakukerrallaan sisälle, niin itse olen aina kehoittanut hakijoita valmistautumaan henkisesti pidempään prosessiin, sillä tilastollinen fakta on, että sisäänpäässeet ovat hakeneet useamman kerran. Ymmärrän ja tiedän omastakin (kolme kertaa hakeneena) kokemuksesta, että jos kevään on oikeasti panostanut, niin pettymys on suuri tulosten jälkeen ja helposti tekee mieli vain luovuttaa, sillä "ei minusta siihen ole", "jäin niin kauaksi sisäänpääsystä" ja mitä näitä ajatuksia nyt pyöriikään päässä.

      Toki monelle selviää kevään aikana, ettei oikis olekaan se mitä haluaa tai elämään ilmestyy muita juttuja, mutta jos oikis on edelleenkin teidän haave ja tavoite, niin älkää missään nimessä luovuttako sen suhteen. Niin kuin luku- ja motivaatioluennolla puhuttiin, niin ainakin itselleni unelmien tavoittelu toimii elämän suolana ja olisi tylsää, jos niiden tavoittelusta luopuisi, vaikka elämässä pitää olla kaikennäköistä sisältöä.

      Okei, oikis kiinnostaa edelleen, mutta mitä sitten? Sisään en päässyt ja harmittaa kuin rauhoitettua liito-oravaa ja kaiken lisäksi jäin x pistemäärän päähän pisterajoista. Eihän näillä korteilla voi mitään tulla jatkossakaan. VÄÄRIN. Tai no oikein sinänsä, että jos jumiudut tuohon ajatusmalliin, niin ei varmasti tulekaan. Mutta vaikka siitä kokeesta olisi saanut vain 10 pistettä nyt, niin sinulla ja kellä tahansa muulla on edellytykset päästä oikikseen. Olen nyt muutaman kevään ajan jutellut, tutoroinut, mentoroinut ja lukenut useamman hakijan valintakoevastauksia, joten sen lisäksi, että minulle on muodostunut käsitys siitä, missä mennään pieleen kokeessa, niin olen havainnut yleisiä kompastuskiviä koko kevään aikana.

      Poista
    2. ...julkaisu jatkuu:

      "1. Virheistä oppiminen

      Tämä on varmaan kaikista turhauttavin syy (näin tutorin whatever näkökulmasta), miksi jengi ei pääse sisälle. Tai kyse on ennemminkin siitä, että virheistä ei opita. Ja tämän voi jakaa kahteen osaan: ei opita viime kevään virheistä ja ei opita kevään aikana tehtävistä virheistä.

      a) Viime hakukerran virheistä oppiminen

      Tiedän, että pääsykoerutistuksen ja tulosten jälkeen moni haluaa vain unohtaa kokeen eikä palata siihen ja alottaa puhtaalta pöydältä uudestaan ensi keväänä, mutta oikeasti: tilatkaa ne omat pääsykoevastaukset (https://www.oikeustieteet.fi/valintakokeet/ - olettaisin, että niitä saa edelleen tilattua, vaikka tuolla puhutaan 12.7.:stä) ja käykää ne läpi verraten niitä mallivastauksiin. Listatkaa ihan paperille tai koneelle ylös, että missä huomaatte pisteitä lähteneen ja miettikää johtuiko se siitä, että i. ette ole vain tienneet asiaa (=ette ole lukeneet tarpeeksi / ymmärtäneet asiaa) ii. onko ongelma vastaustekniikassa (ette vastaa selkeästi kysymykseen tms.) iii. aika loppui iv. jotain muuta? Laittakaa nämä ylös ja sen jälkeen miettikää, että miten niitä voisi kehittää ensi kevättä silmällä pitäen: i. luette enemmän (ajatuksella) ii. harjoittelette vastaustekniikkaa iii. teette ensi keväänä enemmän harjoitustehtäviä kellottaen ja harjoittelette ajankäyttöä. iv. ???

      Muistakaa kuitenkin myös käydä läpi onnistumisia, jotta tiedätte mihin ei välttämättä tarvitse käyttää ensi keväänä niin paljon aikaa. Itse olen todella analyyttinen ihminen ja varmaan tästä syystä höpötän näitä ohjeita, mutta oikeasti miten muutenkaan te voitte korjata ne tehdyt virheet, jos ette edes mieti niitä? Toki ne voi ns. korjautua automaattisesti kokemuksen kautta, mutta miksi ottaa riski siitä, kun voitte pienellä panostuksella tulla varmemmaksi siitä, että virheet on löydetty ja resepti niiden korjaamiseen on löydetty.

      b) Virheistä oppiminen hakukevään ollessa käynnissä

      Ja sama pätee korostuneesti kevään aikana eli ensi keväänä kun luette taas. Älkää herranjumala pistäkö päätä pensaaseen esim. huonojen harjoituskoetulosten jälkeen ja kuvitelko, että homma korjaantuu itsestään. Ottakaa hetki tulosten pureskeluun ja ottakaa ne työkalut vastaan, mitä "virheiden" muodossa saatte. Kevään aikana moni vain helposti jää siihen illuusioon, että pakko painaa eteenpäin ja pakko tätä pakko tota eikä anneta itselle aikaa hengähtää ylipäänsä, että vältetään burnout tai henkinen lukkiutuminen saati sitten, että opiskelu pysyisi laadukkaana. Ties kuinka moni hakija on myöntänytkin (aina kokeen jälkeen tietenkin), että olisipa osannut ottaa sen yhden lepopäivän, kun sitä tarvitsi tai lukea laadukkaammin. Mutta tiedän, ettei se ole niin helppoa kevään aikana, kun stressi painaa päälle ja ajattelee, että on vain pakko tarpoa eteenpäin.

      2. Mitä välivuonna

      Monelle välivuosi on todella raskas henkisesti, sillä unelmien opiskelupaikka jäi saamatta ja välttämättä muuta tekemistä ei ole tiedossa. Jos jotain voin oikikseen pääsemiseksi suositella, niin avoimessa yliopistossa opiskelu. Täälläkin ryhmässä on henkilöitä eri puolelta Suomea, joten käykää tsekkaamassa sen oman avoimen yliopiston tarjonta ja bongatkaa sieltä oikiskursseja. Menkää ja osallistukaa niille, sillä itse koen edelleen, että käymäni avoimen kurssit valmistivat minut pääsykoekevääseen 1000xparemmin kuin mitä valmennuskurssi. Avoimessa teidän juridinen ajattelukyky kehittyy, te totutte juridiseen tekstiin, opitte tenttien kautta vastaustekniikka ja pääsette puuhaamaan sen teidän unelma-alan opintojen kanssa. Monesti myös niitä avoimen opintoja saa (hyvin) hyväksiluettua tiedekuntaan pääsemisen jälkeen ja siksi itsekin alotin tavallaan suoraan "toiselta opiskeluvuodelta".

      Poista
    3. Ja viimeinen pätkä:

      "Tosin välivuotena voi ja kuuluu tehdä muutakin! Käykää töissä, matkustelkaa ja nauttikaa elämästä. Hakijana sitä ei välttämättä ajattele pitkällä tähtäimellä, mutta esimerkiksi se surkealta tuntuva duunipaikka Alepan kassalla on muutaman vuoden päästä kovaa valuuttaa, kun oikkarina haette oman alan harjoittelupaikkoja. Nimittäin esimerkiksi juuri asiakaspalvelukokemusta arvostetaan paljon ihan isoissakin asianajotoimistoissa. Matkustelu taas laajentaa ymmärrystä muista kulttuureista, mistä taas voi olla hyötyä, kun valmistumisen jälkeen työskentelette ulkomaalaisen asiakkaan kanssa. Tässä vain ihan nopea esimerkki lähinnä vain sen vuoksi, että ymmärrätte ettei se välivuosi ole maailmanloppu tai että jumittaisitte muka vain paikallanne."

      Poista
  7. Hei! Kiitos vastauksista! En tosiaan tilannut niitä omia vastauksia ko vitutti sen verran. Voisihan sitä vielä tiedustella jos ne vielä saisi. Tässä nyt on itellä ollut välivuosia jo useampia ��. Vuosi lukion jälkeen ja 5 vuotta amiksen jälkeen. Nyt kohta kolmekympisenä miettii että miksei sitä hakenut aikasemmin ja vain jämähti töihin. Nyt tuntuu että kaikilla kavereilla on "kunnon" työpaikka ja koulut käyty ja ite ei oo saanu vielä mitään aikaan. Sillä en nyt haluaisi montaa vuotta yrittää kouluun. Alkaa oma työki pänniin jo sen verran että kohta pitäis alkaa keksiin muuta tekemistä. ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä suuremmalla syyllä kehoitan tilaamaan omat vastaukset ja pohtimaan, missä on kehitettävää, jotta näitä välivuosia ei tarvitse viettää enempää. Paras lääke sisäänpääsyyn on analysoida omia vastauksia ja hakukevättä kokonaisuudessaan, jonka jälkeen korjata mahdolliset "virheet". Kyllä ne tiedekunnan ovet sullekin vielä aukeaa! :)

      - Iiro Ruolahti / UnelmanaOikis

      Poista